Kaikkea kokeillaan paitsi kansantanssia!

Miksei, mietin. Eihän mun elämässä tällä hetkellä hirveästi sisältöä ole mikä estäisi sen etten voisi pitää blogia? Estääkö se, että päivitän muutaman tunnin feisbuukin etusivua, että siellä tapahtuisi jotain vai se, että pyörin eräällä foorumilla etsimässä jotain kiinnostavaa luettavaa? Oikeasti ihmiset (eli allekirjoittanutkin) on vain etsinyt tekosyitä itselleen puolustaakseen miksei voisi pitää blogia.

Olen minäkin heittänyt ne kuuluisat ettei mun aikani riitä ja sekin siksi ei riittäisi koska mulla on nyt jo muka neljä (4) sivua missä käyn päivittäin. Oikeasti kyllä aikani riittää kun vain lohkaisen sitä oikeasta paikasta, helposti voin siis jättää puoli tuntia sohvalla mahan vieressä makoilua vähemmälle, johan makoilen se vieressä jo yön.

Sen lisäksi olen heittänyt syyksi sen etten tiedä mistä aiheesta pitäisin blogia. Toisaalta eihän monellakaan ole mitään tiettyä suuntaa vaan kerrotaan vain diipadaapaa ja yllättäen (OLEN OIKEASTIKIN YLLÄTTYNYT) se kiinnostaa ja vetoaa ihmisiin. Niin ja kun täällä pyörin, kirjoittelen ja haen itseäni niin eiköhän sitten ajan saatossa huomaa sitten senkin, että tällä on vain se omanlaiseni tyyli ja suunta minkälaiseksi tämä muokkautuu. Sen voin kuitenkin luvata ettei kyseessä tule olemaan ruoka, muoti, life ym.. blogi kuitenkaan vaikka viitteitä varmasti jokaisesta tulen ottamaan _sopivasti_.

Sen lisäksi olen todennut että kun jo nyt kirjoitan elämästäni eräällä foorumilla etten sen lisäksi jaksaisi kertoa elämästäni uudestaan toiseen paikkaan, kuin joutuisi jauhaan samat asiat kaksi kertaa. Mutta toisaalta tänne voin vapaammin kirjoittaa kyllä kaikkea eikä tarvitse "ns" mennä foorumin ehdoilla.. ehkä tää ei niin paha ookkaan ainakaan vielä.

Sen lisäksi en ole lahjakkain kirjoittaja, oikeastaan voisin sanoa etten ole lähelläkään lahjakasta ja olen pelännyt senkin takia jo aloittaa bloggaamista. Tyyliin jossain facebookissa tai foorumeilla saa pienet virheet (vaikka ovatkin toistuvia) niin anteeksi, mutte jotenkin ihmiset vain odottaa blogilta nättiä ulkoasua kirjoituksen suhteen. On tuntunut siltä, että olisi väärin rangaista lukijakuntaa niin huonolla kirjoitusasulla ja sitten aina nolosti pyydellä anteeksi ja selitellä lukihäiriöitä. Lupaan kuitenkin etten ota sitä joka kerta esille koska oikeastikin pyrin kirjoittamaan hyvin lukihäiriöistä huolimatta enkä ymmärrä miksi käyttäisin sitä koko ajan tekosyynä kun joskus syynä on vain laiskuus kun ei jaksa uudestaan, uudestaan, uudestaan ja uudestaan vain selata läpi ennen julkaisua mitä julkaisee.

Sen lisäksi oon vähän kauhunsekaisin tunteen kyllä liikkeellä, oikeastikin. Oon hirveä hölösyy joka kertoo ummet ja ammet kaikesta ja sitten myöhemmin vasta miettii mitä kirjoitti, miten kirjoitti ja kenestä kirjoitti. On joskus vaikea osata erottaa ne asiat mistä ei pitäisi kirjoittaa ja mistä voi kirjoittaa. Tulee siis monesti kirjoitettua niin monesta asiasta turhankin avoimesti ja se oikeastikin kauhistuttaa ja pelottaa minua. Yritän silti pitää jonkun rudin tässä touhussa ja varmasti saan kuulla siitä sitten jos jostakin lukijasta tuntuu, että oon aivan liian avoin asioiden suhteen (toivottavasti en saa kuulla, ristiriitaista) :D

No miksi nyt sitten olen täällä? Pitäähän mulla olla muitakin syitä tulla tänne kuin vain se, että saan ajan riittämään, saan anteeksi huonon kirjoitusasuni, pyörin jo muualla praattaamassa... Ehkä olen siksi täällä, että minua on muutama ihminen kehoittanut pitämään blogia eli sehän tarkoittaa ainakin jo muutamaa lukijaa, eli voin jo etukäteen tehdä pienen onnen tuuletuksen \o/ Sen lisäksi monesti ajatellessani/pohtiessani jotain asiaa olen jotenkin ajatuksissani eksynyt ajatteleen blogeja (en toisten blogeja tietenkään). Ajatellut lähinnä sillä tavalla, että miten ihana olisi tästäkin asiasta kirjoittaa blogiin tai jopa naureskellut itselleni, että tässähän olisi niin hyvä blogiaihe ja sitten on tullut sellainen "DOUH"-fiilis, että eihän mulla mitään blogia kyllä olekaan.

Tarkoitukseni oli aloittaa blogin kirjoittaminen vasta sitten kun olisin muuttanut stadiin täältä lapista, näin mä suunnittelin tai rehellisesti sanottuna, sinne asti mä ajattelin siirtää tätä blogin aloitusta. Ajattelin et sitten mun elämä olisi mielenkiintoista kun saisin kertoa miten lappilainen pieni tyttö on muuttanut isoon kaupunkiin. Turhaa mie tässä itseäni syyttelen tylsäksi, miehän olen niin tylsä kuin annan itseni olla tai niin kiva, mukava ja mielenkiintoinen kuin vain haluan olla ja sitä voin olla jo ennen sitä stadiin muuttoakin. Sen lisäksi ajattelin kertoa myös mun elämästä miehen mukana töissä. Mies siis ajelee rekkaa euroopassa ja joskus eksyn mukaan kierteleen maita. Eli ajattelin joskus kertoa teille miten meidän reissu esimerkiksi Saksassa sujuu tai Tanskassa sujuu. Yleensä ne sujuu ihan semisti, mutta tuopa se kuitenkin jotakin erilaista sisältöä mitä itse ainakin kaipaan koska mulla on vain siltikin tarve aina erottua hiukan ihan missä asiassa tahansa.

Nyt mää taidan kyllä alkaa vähän opiskeleen tätä blogielämää. On niin paljon arvoituksia, kysymyksiä, ajatuksia, stressiä, intoutta että pakko nyt alkaa touhuaan. Oon jotenkin vaan niin... no miten sen sanoisi? Älyttömän itsekriittinen ja menee varmaan tovi kun saan tästä sellaisen blogin mikä miellyttää minua ja mistä on hyvä aloittaa tämä bloggaaminen. Olkoot tämä tällainen kertomus miksi eksyin tänne näin alkuun. Seuraavaksi lupaan tehdä pienen tiivistelmän (MINÄKÖ OSAISIN TIIVISTÄÄ JOTAIN?) siitä millainen ihminen tämän blogin takana onkaan. On helpompi lähteä muilla lukemaan tätä blogia kun on vähän pohjaa siitä, että kuka täällä teitä aina silloin tällöin moikkailee jutuillansa!!=)

Koska vasta aloittelen tätä bloggaamista enkä ole oikein itsestäni vielä paljastunut teille mitään, pidän vielä itsenikin "ns" arvoituksena ja piilossa. Kyllä minä tästä lähen avautumaan ja itseäni teille esitteleen enemmänkin ja saa kaapu yltä poistua! :)